Kansitaide

[A-Yty]

Mielestäni pelien kansista on vähitellen kadonnut tai käynyt harvinaiseksi kaksi asiaa: jotain sellaista, jota kutsun taiteelliseksi liioitteluksi ja käsintekemisen taito. Tässä esimerkki eräästä mielikansistani:



Taiteellinen liioittelu havainnollistuu kuvassa hyvin; kuvassa on tilanne, joka näyttää hahmon kannalta hyvin tukalalta, jopa häviöltä. Vastaavanlaiset kuvat ja erityisesti vihollislauman ympäröimät pelihahmot olivat varsin yleisiä. Hyvin usein kansitaide ei kertonut kuin hiukan viittaavasti pelin sisällöstä (Knightmare esimerkiksi on vertikaalisesti etenevä shmup eikä siinä taida noin näyttävää pirulaista tulla lainkaan vastaan.

Esimerkkejä NES:iltä:




Gradiuksen kansi menee itselläni ainakin viiden parhaan kannen joukkoon.



Ja SNES:iltä tietenkin:



Otaksun, että tämä johtui siitä, että pelien oli satsattava kuorien ulkomuotoon enemmän, koska teknisillä seikoilla ei juuri erotuttu 
Voisi kai sanoa, että pelien kannet olivat ennen samanhenkisiä kuin kirjojen kannet - siinä mielessä että kuva ei välttämättä vastaa suoraan sisällöllisiä seikkoja. Aikakautensa elokuvajulisteita ne muistuttivat, koska niissä on taltioitu aina jotain hyvin toiminnallista.

En tiedä mistä tämä muutos tarkalleen johtuu. Oheistaiteeseen kuitenkin on panostettu edelleen (ehkä jopa resursseja sysätään siihen enemmänkin kuin ennen), mutta kansista on tullut valtaosaksi hyvin geneerisiä ja kliinisiä. Luulisi, että juuri kanteen kannattaisi satsata.

Mitkäs ovat omia kansisuosikkejanne ja oletteko samaa mieltä?

[Panorama]

(huomatkaa että oon humalassa joten)
kansitaide on hyvin vaikeaa koska sen pitää olla silmiin pistävä ja huomiota herättävä.

itse pidän catherinen kansista

[Andy]

Omaa lempparikansitaidetta en tähän hätään osaa sanoa, mutta sen voin todeta, että olen oppinut arvostamaan pelien kansitaidetta enemmän vasta 2000-luvun loppupuolella. Sitä ennen ei aina ollut edes väliä tuliko käytettynä ostetussa pelissä boksia saati manuskaa mukana, nyttemmin looseja en edes suostu hyllyyni ottamaan.

Se, mikä pelifirmoissa on minusta oudoksuttavaa on se, miten kansia "raiskataan" halpisjulkaisujen myötä. Varsinkin PS3:n Platinum-sarjat ovat aivan hirveän näköisiä harmaine laatikkoineen, 360:llä sen sijaan muutos on paljon maltillisempi. Ei silti, en suostu moisiakaan hyllyyni ottamaan, sillä ne näyttävät todella rumilta. Kyseisestä syystä myin jopa Final Fantasy VII:n pois, ja sen pelin arvoa nykyisen pelimakuni muokkaamisessa ei voi mitata mittareilla.

Mutta josko palaisin takaisin näihin kansiin, nimittäin tänäpäivänä vaikuttaa siltä, että jos kannessa on tummanpuhuva ja/tai vihainen ja/tai naamioitu mieshenkilö ase kädessä, se myy paremmin kuin sama peli ilman. Ubisoftin Watch_Dogsissa tämä käy ilmi todella hyvin, sillä pelissä toissijainen ase on kannessa ensimmäisenä vastassa, sen sijaan hyvinkin oleellinen hakkerointiin tarkoitetttu kännykkä on hahmon takana melko huomaamattomissa. Kaipa se on sitä, että kaikki haluavat osingoille Call of Dutyn ja kumppaneiden rahasammoista.

[A-Yty]

Mutta josko palaisin takaisin näihin kansiin, nimittäin tänäpäivänä vaikuttaa siltä, että jos kannessa on tummanpuhuva ja/tai vihainen ja/tai naamioitu mieshenkilö ase kädessä, se myy paremmin kuin sama peli ilman.

Tämä voi nojata paljolti myös kliseeseen, jossa päähahmo tai -hahmot poseeraavat seisten kameralle.

[Maria]

Juu, NES-kannet oli tietysti oma kategoriansa, ja niihin onkin paha vertailla mitään "nykypäiväistä".

Pari kantta jotka mieleen tulee henkilökohtaisesti on kyllä nämä.



Originaali Wild Arms, 90-luvun lopulta. Peli tuli poimittua mukaan joltain Tampereen reissulta vuonna 2000, kun tuli jäätyä peliä katselemaan jossain pelikaupassa. Pöljä 90-luvun animetyylihän tuossa on, mutta jotenkin vaan näytti Wild West-fantasia komealta, ja kun Elminakin oli lukenut silloiselta GIA-pelisivustolta jonkun arvostelun, peli lähti mukaan. Olikin sittemmin yksi lempipelisarjoistani. 



Suikoden 2. Etsittiin sitten joskus 2001 uutta RPG-tyyppistä pelattavaa, ja jälleen GIA:lla näkyi arvostelua. Söpöt animepojat oli silloin kova sana  Tämäkin pelisarja päätyi suosikkilistalle, joten ei kannen perusteella hassumpi ostos.

[Lumienkeli]

Suikoden 2 on muutenkin kaikin tavoin erinomainen peli. Kansikin on hieno! Päähenkilöllä on hyvin epäkonventionaaliset aseet, tonfat.

[VTS]

Ittellä oli joskus joku tämmönen megamanne. En ole aivan varma oliko kyseessä juuri tämä, mutta ruma piirtotyyli siitä jäi ainakin mieleen.

[A-Yty]

Heh, legendaarinen Apina-Mega. Koko kansi on kuin esikoululaisen piirtämä.

Kaikkien aikojen WTF-kansi:

[Panorama]

^ Hyvä peli mutta huono kansi :'D

tää on muuten jännä juttu. Esim. Japanissahan kirby on pelin kansissa aina iloinen, mutta kun länsimaissa se ollaan muutettu vihaiseksi melkein joka kanteen

[A-Yty]

Western Kirby is hardcore vai kuinkas se menikään.

Osataan sitä välillä nykyäänkin tehdä hienoja kansia sittenkin:

[Panorama]

löysin tämmöisen...