Pelin saatavuus ei ole kovin kehuttava. Suotuisampaa olisi tarjota myös Androidille. Tosin kovin mairittelevia arvosteluja ei ole tainnut saadakaan. Tekisi kuitenkin mieli pelata tätä ihan vain kokemuksen vuoksi.

Pelin alusta löytyvälle jättiapinaluurankolle saattaa olla japanilaisessa mytologiassa inspiraatio:

https://en.wikipedia.org/wiki/Gashadokuro

Pysyn kuitenkin edelleen vahvasti sillä kannalla, että moottoripyörällä ajelevat luurangot eivät olleet mistään mytologiasta inspiroituneita 

Ei hemmetti, 20 vuotta.    ...Tai siis taitaa olla jo 21 nyt, originaali viesti kun on viime vuodelta, mä vaan oon myöhäs.

Siis täähän on nykynetissä aivan omaa luokkaansa, "normaaleja" webbisivuja hädin tuskin on enää, kaikki on vaan jotain fandom wiki sivustoja ja kaikki keskustelutkin on jossain discorddissa. Sitä tuntee itsensä ihan ikälopuksi täällä.

Nimikään tuskin sattuma. Kenties se, että sarjaan ei tehdä enää uusia pelejä, auttaa myös näiden Castlevania-kloonien menekissä.

https://www.nintendo.com/us/store/products/blood-lines-magicians-chase2-switch/

Vain Switchille. Viittaukset Dracula's Curseen ovat aika ilmiselviä.

Quote from: Graham on 26 May 2024, 00:34Oho. Vai on tämä uudisversio edelleen tekeillä? Kunnioitettavaa, että joku jaksaa vielä kahdentoista vuoden jälkeenkin raataa saman projektin parissa. En usko, että lataan tätä peliä vielä, sillä minulla ei ole tapana kokeilla fanipelejäkään keskeneräisinä, mutta odotan mielenkiinnolla sen valmistumista. Mikäli nykyinen tahti pysyy samana, ennustan, että versio 1.00 on valmis heti vuoden 2027 alussa. Minulla on aikaa ja kärsivällisyyttä odottaa siihen asti.

Terve Graham!

Joo tää on ollut aika pitkä projekti. Oli tarkotus saada tää valmiiksi tänä vuonna ennen joulukuuta mutta aika varma että tämä ei tapahdu. On tässä erään toisen pelin päivitys kestäny vähän liian kauan. Remake ovehaul patsi tohon mun cave crawler jam peliin Monolith Tiermes. Se nyt viä hieman aikaa tuolta simons curselta sitten tietty perus life happens juttuja ollut projektin aikana aika paljon. Tässä viimeisen vuoden aikana taisin kyllä lykätä ulos noin 20+ patsia. Koitan ainakin saada tänä vuonna vielä kaikki ulkoalueet ja ainakin pari mansionia kondikseen. Loput sitten ensi vuonna. Valmis ehkä 2025 tai joskus myöhemmin.

Jos jotakuta kiinnostaa niin se toinen peli näyttää nyt tuolta (siis siinä ei julkaistulla versiolla) mutta en suosittele lataamaan sitä vanhaa versiota. Se on tehty jamiin niin se tuli ulos hyvin rushattuna ja on semi hirveä.

Quote from: Q on 23 June 2024, 21:11Tarkalleen ottaen kyseessä on vieläpä jatko-osa.

Nimenomaan. Alkuperäistä Kid Dracula -peliä ei julkaistu lännessä ennen kuin toukokuussa 2019 PC:lle, PlayStation 4:lle, XBox Onelle ja Nintendo Switchille.

Kid Dracula itse asiassa julkaistiin myös lännessä, mutta Game Boylle. Tarkalleen ottaen kyseessä on vieläpä jatko-osa.

Itsellänikin ensimmäinen pelikerta oli Anniversary Collection PS4:llä. Yllätyin itsekin pelin haastavuudesta, varsinkin kun se on tarkoitettu vähän niin kuin parodiaksi.

Tästä aiheesta ei yllättävästi kukaan ole näemmä aloittanut uutta keskustelua, joten minä teen sen nyt.

Pelasin tämän ensimmäistä kertaa läpi aivan äskettäin, vaikka en ole koskaan aiemmin sitä edes kokeillut. Oli jokseenkin erikoinen pelikokemus, vaikka Kid Dracula ei taidakaan ihan virallisesti olla Castlevania-sarjan peli. Pelimekaniikaltaan se muistuttaa selvästi enemmän Mega Man -pelejä kuin Castlevaniaa, joskin sillä erotuksella että se on selvästi vähemmän kaavamainen. Se, että Pikku-Dracula käyttää lyömäaseen sijasta ammuksia, joita voi ampua myös ylös ja alas, oli yllätys, ja uuden asevariaation saaminen joka kentän jälkeen on varsin Mega Man -tyylinen ominaisuus.

Kenttäsuunnittelussa oli poikkeuksellisen paljon vaihtelua, vaikka kyseessä on vanha Famicom-peli, ja esimerkiksi se, että kentän pomovihollisena on puhuva Vapaudenpatsas, joka pitää voittaa vastaamalla oikein tietovisakysymyksiin, tuli täysin puskista. Pidin kuitenkin tästä vaihtelevasta kenttärakenteesta. Pomotaistelut muutenkin oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta suunniteltu hyvin, ja aivan kuten kentät, niissäkin oli mukavan monipuolisesti vaihtelua.

Pelin vaikeustaso on kuitenkin yllätti. Peli alkaa varsin helppona, ja söpöön chibi-tyyliin piirrettyjen vihollisten perusteella voisi luulla, että peli on nuorille lapsille suunnattu. Loppua kohden vaikeustaso nousee kuitenkin todella korkeaksi, mihin vaikuttaa osaltaan se, että kentissä on joissakin kentissä vain yksi "tarkastuspiste", siis kohta, josta voi kuoleman jälkeen jatkaa, ja joissakin kentissä sitä ei ole ollenkaan. Se, että viimeisessä kentässä on päihitettävä kaksi pomovihollista ja mentävä niiden välissä vaarallisen piikkialueen läpi ennen kuin voi taistella loppupomoa vastaan ja päihitettävä se yhdellä elämällä, on kova haaste kokeneelle aikuispelaajallekin. Pelin tekijöillä tuskin on siis ollut nuoret lapset mielessään pelin kohderyhmänä.

Pidin myös siitä, että vaikka kuolema kentissä tuleekin helposti, sitä varten on varsin helppo ansaita paljon lisäelämiä, kiitos kenttien välillä pelattavien minipelien. Tosin se, mihin minipeliin pääsee/joutuu, on jokseenkin sattumanvaraista, mutta joka tapauksessa keräämällä ahkerasti kentissä kolikkoja lisäelämiä on näissä minipeleissä melko helppo saada.

Oikeastaan ainoa kriitin paikka tässä pelissä on lopputaistelu. Loppupomolla on vain yksi hyökkäys, jota se toistaa koko ajan, ja sitä voi vahingoittaa vain tiettynä hetkenä tämän hyökkäyksen aikana. Tästä saa väkisinkin sellaisen vaikuteman, että innovatiivisuus olisi loppunut pelintekijöillä suunnitteluvaiheen loppumetreillä kesken.

Audiovisuaalinen puoli Kid Draculassa on minusta kuitenkin hyvää. Värejä on käytetty paljon, ja viholliset ja muut hahmot on piirretty selkeällä, johdonmukaisella tyylillä. Musiikissakaan ei minusta ole moittimista ja sopii muutenkin pelin humoristiseen henkeen, vaikkei mitenkään erityisen mieleenpainuvaa olekaan.

Lopuksi vielä pari sanaa julkaisusta. Pelaamani versio oli Casltevania Anniversary Collectionin mukana tullut peli. Kyseessä on siis virallinen julkaisu, jossa kaikki japaninkieliset tekstit aloitusruudun logoa myöten on vieläpä käännetty englanniksi. Muistan, että Linnavannijat-sivustolle kirjoitetussa Kid Draculan esittelyssä, joka on kirjoitettu silloin, kun peliä ei ollut vielä koskaan julkaistu Japanin ulkopuolella, mainittiin, ettei minipeleissä mukana oleva tanssijan pikkuhousujen värin arvaaminen olisi varmaankaan mennyt lännessä läpi. Tähän minä sanon: nyt on mennyt.