Peli joka aloitti sen

Started by Puranne, 25 August 2013, 02:09

Previous topic - Next topic

Puranne

Roar! Tuskimpa kukaan meistä aloitti pelaajan uraa Castlevanialla joten rohkesti vaan niitä pelejä joista se lähti ja mielellään tarinoin/perusteluin

A-Yty

#1
Ensimmäinen omistamani konsolipeli, jota pelasin, oli joko SMB tai Duck Hunt. Sitä ennen todennäköisesti ehdin pelata Game & Watchia ja elektroniikkapelejä, kuten Hello Kittyä, jossa piti kerätä simpukoita merenrannalta  :mrgreen:

Jos pitäisi veikata, sanoisin, että ihka ensimmäinen videopeli kotikoneelta telkkariruudulta, jota pelasin, oli MSX:llä sukulaiskakaroiden luona. Kone nimittäin löytyi heiltä jo varhaisessa vaiheessa, melko varmasti ennen kuin olin nähnyt yhtäkään Nintendoa metrin päästä.  Pelien nimiä on vaikea muistaa, jotta tietäisi mikä niistä oli ensimmäinen. Mutta mieleen niistä jäi parhaiten Knightmare. Sitä voisi sanoa pelanneensa "tosissaan". Tarina sen takana oli, että peli oli neljä-viisivuotiaalle jollain tavalla jännä ja vähän pelottavakin. Samoihin aikoihin - tai sitten sen jälkeen kun NES löytyi joululahjoista - pelailtiin Gradiusta (joka MSX:lle julkaistiin muistaakseni Nemesiksenä). Konami on näköjään kohtaloni ja melko varmasti teki pelin, jolla pelaamisen oikeastaan aloitin :jees:

Edit: oli pakko sherlokoida mitä pelejä sillä MSX:llä pelailtiin. Muistamani ovat Hyper Rally, Mr. Chin, Knightmare, Antarctic Adventure ja sitten oli vielä peli, jossa ohjattiin jotain pojankloppia. Käveltiin metsässä/puistossa ruudusta toiseen ja heilautettiin itsensä esimerkiksi heiluvilla naruilla itsensä lammikoiden poikki. Vihollisina muun muassa suurikokoisia ampiaisia.

Lumienkeli

Luulen että mun eka peli oli 5-vuotiaana kun isoveli vei mut seurakunnan tietokonekerhoon käymään kerran, siellä pelasin ainakin Star Forcea NESillä ja Super Marioa C64:llä (peli oli Giana Sisters-hack SMB:n grafiikoilla ^^). Seuraavia muistoja on että naapurin isolla pojalla oli hirveästi NES-pelejä kun sen äiti oli töissä Anttilassa ja sai ilmeisesti niitä sitten tosi halvalla. Oma NES hankittiin luultavasti 1991 tai alkuvuodesta 1992, muistan vain että olin tarhaikäinen vielä silloin.
Soredemo boku wa yattenai.

Panorama

noh... ihan aluks oli jotain random tietokone peleijä jollekkin windous 98:lle  (en oo ihan varma mikä se oli :I ) esim: Jurassic Park Trespasser peli ja heart of darkness...
sitten vanhemmat osti meille PS1 jonka mukanan tuli Ape escape ja siintä se vähän niin kuin lähti

ParasiteX

#4
Joskus ollessani kolmen vuoden iässä 1991/-92 proidin toivomuksesta porukat hankkivat taloon Commodore 64:n. Paras. Päätös. Ikinä. Mukana tuli muistaakseni muutama peliä, mutta ensimmäisenä käyntiin laitettiin WEC Le Mans (ilmeisesti sillä perusteella, että kansikuva näytti mielenkiintoiselta). Olin vielä siinä iässä, että en edes tiennyt mikä tietokone oli. TV:ta kyllä katsoin päivät pitkät yrittäen ymmärtää mistä joissain action/sci-fi sarjoissa ja kauhuelokuvissa oikein oli kyse. Nähdessäni c64:n käynnistyksen ja sitten pelin pikselit juoksemassa ruudulla tajusin sen olevan jotain vallankumouksellista, mikä tulisi muuttamaan aivan kaiken. Siitä lähtien koko informaatioteknologian vallankumous tuntui luontevalta ja suurimmaksi osakseen ennalta-arvattavalta. Hieman käsittämättömältä tuntuu ajatus, että nykysukupolvet syntyvät suoraan Internet -aikakautena.

Tässä vielä kuvia Commodore 64:n WEC Le Mans:ista:



Christophe

#5
-92 oli ihan eilen. Muistan vielä, kun Wec Le Mans 24 tuli Loviisan linja-autoasemalle kolikkopelinä. Se oli vielä tukevasti 80-luvun puolta. Commodore 64:n myöhempi versio olikin sitten niin kutsuttu kotiportti (hieman kuin kotiviini tahi sahti). Pari kuvaa kolikkopelistä, joka oli kuitenkin epäkunnossa. Teinihuuruinen tuntuma jäi demon katseluun.



Itsellä ensi tuntuma videopeleihin tuli arcade-kolikkopelien kautta. Kotipelit olivat siihen aikaan lähinnä erilaisia Pongin versioita, mutta ei mennä sinne. Atarin Fire Truck oli aavistuksen liian vaikea hallittavaksi holtittomasti pyörivine ratteineen ja taisipa pelistä jopa jäädä pienoinen trauma, sen verran nopeasti sijoitettu markka hujahti.



Hieman hullunkurisesti pääsin kokeilemaan niin kutsuttuja tv-pelejä vasta 80-luvulla. 70-luvun Suomessa oli yksinkertaisesti paljon hauskempaa ajanvietettä, kun Ralph Baerin ja Nolan Bushnellin mustavalkoisen pallon jahtaaminen. Juoksimme metsässä puumiekat ja jousipyssyt paljaana aavistamatta, miten vuosia myöhemmin emuloisimme näitä kokemuksia Commodore 64:n Forbidden Forest-pelissä. Mutta kyllä Ralph Baerin suora kädenjälki silti näkyi niissä ensimmäisissä kotivideopelikokemuksissa Videopacin äärellä.



Laitetaan vielä peli, joka määritti minulle videopelikokemuksen. Ensi tuntuma tähän elämää suurempaan vektorigrafiikkapeliin otettiin Määrlahden baarissa flipperien kupeessa ja sittemmin kokemusta jatkettiin Vectrex-vektorigrafiikkakotivideopelin ruudulla.